Suunnittele hallitusti – vältä turhat iterointikierrokset

Tunnista asiakkaan tarpeet: ei oletuksia, vaan varmaa tietoa

Virtauta tuotekehitysprosessi LEAN-periaatteiden mukaisesti

Uusi tuote suunnitteilla, mutta projektit venyvät ja paukkuvat, aikataulut menevät uusiksi tuon tuosta, suunnitelmat muuttuvat, asiakas muuttaa jatkuvasti mieltään vaatimustensa ja toiveidensa suhteen. Lopulta tilanne ajautuu kaoottiseksi aikatauluhaasteisiin ja muutoksiin reagoimiseksi. Tulipaloja sammutellaan ja suunnitelmia iteroidaan uudelleen ja uudelleen.

Kuulostaako tutulta? Usein tätä pidetään normaalina uuden tuotteen tai palvelun kehitystyöhön kuuluvana “pöhinänä”. Tosiasiassa nämä kaikki ovat kipuilua siitä, että olemme jo projektin alkuvaiheessa lyöneet varpaamme tuotekehityksen ensimmäiseen suureen kompastuskiveen: emme ymmärtäneet asiakkaan, tuotannon emmekä liiketoiminnan todellisia tarpeita ja vaatimuksia tai emme osanneet välittää niitä oikeassa muodossa eteenpäin tuotekehitykseen. Vaatimus- ja ominaisuuslista, jonka pohjalta tuotetta tai palvelua lähdettiin suunnittelemaan, jäi siis vaillinaiseksi tai syntymättä kokonaan. Sen sijaan nuo vaatimukset nousevat esiin vasta tuotekehitystyön aikana ja aiheuttavat muutoksia, joihin joudumme reagoimaan lennosta.

Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla, vaan tuotteen tai palvelun kehittämistä on aivan mahdollista tehdä hallitusti, systemaattisesti, ilman lukuisia ylimääräisiä iterointi kierroksia ja hukkaamatta niihin resursseja sekä aikaa. Tuotekehitysprojekti voidaan tehdä sujuvasti alusta loppuun - ja vieläpä kannattavasti ja oikein. Antakaas, kun kerron kuinka.

  • Design for Six Sigma -menetelmän avulla suunnittelet hallitusti ja vältät turhat iterointikierrokset
  • DFSS korostaa asiakkaan tarpeiden tunnistamisen merkitystä tuotekehityksessä: ei oletuksia, vaan varmaa tietoa
  • Virtauta tuotekehitysprosessi LEAN-periaatteiden mukaisesti: DFSS- menetelmät ohjaavat resurssien fokusoimista

Design for Six Sigma -työkaluilla analysoidaan, ei arvailla

Kun uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen aloitetaan on kaiken keskiössä oltava asiakas ja ymmärrys asiakkaan tarpeista.

Kun puhun asiakkaasta, en tarkoita sillä pelkästään tuotteen tai palvelun loppukäyttäjää, vaan myös tuotekehityksen näkökulmasta sisäisiä asiakkaita eli tuotantoa ja itse liiketoimintaa. Tätä kolmikkoa tuotekehityksen on syytä kuunnella - eikä pelkästään kuunnella, vaan myös sisäistää ja ymmärtää kuulemansa, ennen kuin yhtäkään 3D-mallia on mallinnettu, protoa valmistettu tai palvelun toteutuskonseptia laadittu.

Huomioithan, että on ihan eri asia vain kuulla ensimmäinen asiakkaan vastaus, kuin kuunnella, sisäistää ja ymmärtää asiakkaan tarve. Jos Henry Ford olisi aikoinaan kysynyt asiakkaalta mitä he tarvitsevat olisi keskustelu todennäköisesti mennyt näin:

Henry: “Jos voisit parantaa jotain asiaa kulkemisessa tai tavaroiden kuljettamisessa hevosvaunuilla, niin mitä se olisi?”

Asiakas: “Tarvitsen ehdottomasti nopeampia hevosia.”

Henry: “Miksi tarvitset nopeampia hevosia?”

Asiakas: “Säästäisin aikaa kun matka taittuisi nopeammin, ehtisin päivässä enemmän!”

Henry: “Okei, et siis tarvitse välttämättä nopeampaa hevosta, vaan nopeamman tavan liikkua. Kehitetään sinulle sellainen.”

Huomasitko, mitä tässä keskustelussa tapahtui? Jos Mr. Ford olisi vain tyytynyt ensimmäiseen asiakkaan vastaukseen, hän olisi alkanut jalostaa nopeampaa hevosrotua. Mutta koska Henry halusi kaivaa esiin todellisen asiakkaan tarpeen, hän kysyikin vielä: “Miksi?” ja sai vastaukseksi asiakkaan oikean tarpeen. Näin hän pystyi kehittämään uudenlaisen ratkaisun asiakkailleen ja luomaan oman aikansa hittituotteen, joka mullisti maailmaa: T-mallin Fordin!  Todellisuudessa, ainakin omien sanojensa mukaan Mr. Ford ei kysynyt asiakkaalta ollenkaan, vaan hän ymmärsi asiakkaan tarpeen kysymättä, koska se oli niin päivänselvä. Joskus asiakkaan tarve onkin näin selvä, mutta useimmiten kuitenkin meidän täytyy oikeasti haastatella asiakkaita, tutkia asiakaspalautteita, tehdä asiakastutkimuksia eri asiakassegmenteissä jne.

Kun aidosti ymmärretään asiakkaan tarve, on helpompi muuttaa se hänelle arvoa tuottavaksi tuotteeksi, joka parhaimmillaan sisältää sen paljon hehkutetun WOW! -efektin!

Asiakkaan todellisten tarpeiden eli Asiakkaan äänen (Voice of Customer, VOC) tunnistaminen on siis ratkaisevaa sujuvassa ja onnistuneessa tuotesuunnittelussa. Meidän ei tule olettaa, mitä asiakkaamme eli loppukäyttäjä + tuotanto + liiketoiminta haluaa ja tarvitsee. Meidän täytyy tietää se varmasti! Kuinka temppu sitten oikein tehdään?

Vastauksen tähän tarjoavat Design for Six Sigma:n systemaattiset menetelmäpolut:

  1. IDOV (Identify-Design-Optimize-Verify) eli tunnista-suunnittele-optimoi-todenna
  2. DMADV (Define-Measure-Analyze-Design-Verify) eli määrittele-mittaa-analysoi-suunnittele & optimoi-todenna

Nämä menetelmäpolut hyödyntävät systemaattisia työkaluja ja toimintatapoja mm. asiakkaiden tarpeiden tunnistamisessa. Myös tilastollisia menetelmiä voidaan hyödyntää asiakastutkimuksissa, kuten esim. conjoint-analyysi toteutettuna tilastollisen koesuunnittelun avulla.

Vasta, kun asiakkaan toiveet ja tarpeet sekä sisäisten asiakkaiden (tuotanto, myynti, logistiikka jne.) kipupisteet, tarvittavat resurssit ja toiminnot on tunnistettu ja ymmärretty, pystymme tuottamaan sellaisia tuotteita tai palveluita, jotka

  1. Luovat loppuasiakkaalle arvoa.
  2. Ovat tuotettavissa kustannustehokkaasti.
  3. Ennen kaikkea tekevät edellä mainitut asiat sellaisella palvelu- ja/tai tuotantoprosessin suoritus kyvykkyys tasolla, mikä on liiketoiminnallisesti kannattavaa.

Jos vain oletamme mitä asiakas tarvitsee, voi helposti käydä niin, että tuotekehitykseen panostettu aika ja vaiva valuu täysin hukkaan. Tyypillisesti tapahtuu joku näistä tai kaksi tai kaikki kolmesta seuraavasta:

  1. Uusi tuote tai palvelu ei lopulta olekaan asiakkaan mielestä kiinnostava eikä asiakas ole valmis siitä maksamaan.
  2. Tuotteesta tulee niin paljon reklamaatioita, että niiden laatukustannukset syövät tuotteen tai palvelun katteen.
  3. Suunnittelun päätöksenteko ei pohjaudu realistiseen tietoon ja dataan esim. valmistusteknologian ja materiaalien valinnoissa ja mitoituksen osalta jolloin todelliset alihankinta, logistiikka- ja tuotantokulut (cogs) nousevatkin suunniteltua paljon korkeammiksi ja syövät katetta.

Miten tämä kaikki sitten tapahtuu?

Parhaiten tuotekehityksen toimintatapoja onnistutaan kehittämään, kun integroidaan DFSS-menetelmät jo olemassa olevaan tuotekehitysprosessiin.

DFSS-työkalujen avulla asiakkaiden tarpeet muuntautuvat ominaisuuksiksi ja toiminnallisuuksiksi, joita asiakas toivoo ja nämä puolestaan uusiksi, alusta saakka hallitusti ja IDOV tai DMADV prosessin mukaisesti suunnitelluiksi tuotteiksi sekä palveluiksi. Sellaisiksi, joiden suunnittelussa ei ole suotta tuhlattu resursseja, ei tehty turhia iterointi eli "yritys ja erehdys" -kierroksia, ei sählätty eikä säädetty. Toisin sanoen tuotekehitys tehdään Lean-periaatteiden mukaisesti: Poistetaan suunnittelutyöstä hukka, virtautetaan tuotekehitysprosessi ja tehdään asiat kerralla oikein, sujuvasti!

Pois tuotekehitys “mutuilusta” kohti systemaattisesti ja tilastollisesti analysoitua tietoa

DFSS tarjoaa systemaattisesti ja tilastollisesti analysoitua tietoa päätöksenteon tueksi. Luonnollisesti meidän täytyy tunnistaa ja luoda myös kriittiset laatumittarit (CTQ eli Critical to Quality), joilla tuotteen tai palvelun laatua mitataan suhteessa asiakkaan tarpeisiin. Tämä on tärkeää, jotta ymmärretään, mihin tuote- tai palvelukehityksessä pitää panostaa ja mihin taas paukkuja taas ei kannata tuhlata.

Jokaisella yrityksellä on tahto tuottaa asiakkailleen hyvää laatua. Aina riittävän laadukkaaseen lopputulokseen ei päästä, mutta yhtä lailla sorrutaan helposti myös ylilaadun tekemiseen. Tällöin resursseja laitetaan suotta sellaisiin tuoteominaisuuksiin ja toimintojen suunnitteluun, mitä asiakas ei kuitenkaan tarvitse ja mistä tämä ei ole valmis maksamaan. Tehdään siis se ja vain se, minkä asiakas ostaa.

Design for Six Sigma -menetelmät auttavat, kun

  1. Haluat tehokkaasti ymmärtää asiakkaasi tarpeet, valuttaa ne suunnittelun perustaksi ja yllättää heidät positiivisesti.
  2. Haluat valjastaa tehokkaasti toimivan ja edullisemman tuotekehityksen kilpailueduksenne.
  3. Haluat suunnitella uudet tuotteenne tai palvelunne siten, että ne valmistuvat ajallaan, ilman virheitä ja korkealla tuotannon suoritustehokkuudella.

Nordic Process Improvement:n (NPI) missio on simppelisti auttaa yrityksesi operatiivisesti erinomaiseksi. Jos kiinnostuit viemään tuotekehittelyn uudelle tasolle tai haluat tutustua meihin tarkemmin, piipahda sivustollamme!

 

Ota yhteyttä

Miten voimme auttaa? Voit kysyä lisää palveluistamme, varata ajan ilmaiseen konsultaatioon tai jättää meille yhteydenottopyynnön.



    Lisätietoja antaa

    LSS Black Belt Senior Advisor Toni Puhakka

    Toni Puhakka

    Senior Advisor, LSS Black Belt. Tuotekehitysprosessit, mittalaitteet ja toleranssisuunnittelu, laadunvarmistus.

    +358 50 487 6698
    toni@npi.fi

    Asiakaspalaute

    caret-down caret-up caret-left caret-right

    Paras valmennuskokonaisuus, johon olen 25 vuoden työurani aikana osallistunut. Tuki erittäin hyvin minulle annetun kehitysprojektin tekemistä ja laajensi näkemyksiäni.